Jumalolennot

Muutto X 2

2012-02-02T16:34:00.001+02:00

Blogissa on ollut hiiren hiljaista koko alkuvuoden, mutta elämässä ei. Vuodenvaihteessa muutimme uuteen, omaan kotiin ja muuttoon liittyvissä puuhissa on aika mennyt nopeasti. Koti on vielä kovin keskeneräinen, mutta tällä kertaa pidempiaikainen, joten aikaa sen laittamiseen riittää.

Lisäksi blogimme on muuttamassa hiljalleen uuteen osoitteeseen. Tervetuloa tutustumaan ja lukemaan kuulumisiamme jatkossakin, kaikki "vanhat" lukijat! :-)

Gerizahia ei noudettu Ranskasta saakka pelkästään lemmikiksi (joka tietenkin on se tärkein tarkoitus), vaan neidin varalle on kasvatussuunnitelmia. Toteutuvatko ne koskaan, sitä ei voi etukäteen tietää. Kasvattajanimi on kuitenkin hankittu jo syksyllä, joten jonkinlaiset kotisivut piti tietysti väsäillä. Vaikka jatkammekin Bloggerissa ainakin alkuun, en halunnut tätä Jumalolennot-blogia alkaa tarvittavaan muotoon muokkailemaan. Uusien sivujen yhteydessä olevaan blogiin tulen siis jatkossa raportoimaan myös Jumalolentojen arkipäiväisistä kuulumisista. Tällä erää sieltä löytyy raportti Gerizahin ensimmäisestä näyttelykokemuksesta.

Joulutervehdys

2011-12-22T22:07:00.000+02:00

Tyttäret

2011-12-15T22:51:00.000+02:00

Hmm... Mitähän Isis nyt sanoo kun menin hänen päälleen makaamaan?

Kyllä me sovitaan samaan pesään, aivan tyytyväiseltähän tuo vaikuttaa!

-Gerizah

Olkapäillä

2011-12-09T14:06:00.000+02:00

Rotukuvauksissa kerrotaan monesti egyptinmaun viihtyvän ihmisten olkapäillä. Tämä pitää paikkansa ainakin Gerizahin kohdalla!

Yleensä näkemissäni kuvissa kissat tosin seisovat elegantin näköisenä olkapäillä, mutta Gerizahilla on hieman rennompi ote asiaan.

Joulun odotusta

2011-12-08T21:37:00.000+02:00

Meille ei ole tänä vuonna hankittu yhtäkään uutta joulukoristetta eikä tehty vielä elettäkään jouluvalmistelujen edistämiseksi. Päinvastoin, alamme jälleen pakkaamaan tavaroita välipäivinä tapahtuvaa muuttoa varten. Poikkeuksellisesti en ollut saanut hankittua itselleni edes perinteistä Partiolaisten joulukalenteria. Yllättäen edellisessä postauksessa esiintynyt herrasmies vanhempineen toi kissoille tuliaiseksi kissojen joulukalenterin - onpa kissoilla ainakin jotakin joulun tuntua! :)

Jokaisesta luukusta löytyy suurehko satsi joko maitonappeja tai kissojemme suurinta herkkua, kissanminttunappeja (eli kolmelle kissalle yksi joulukalenteri on varsin sopiva määrä). Yhdestä luukusta löytyvillä minttunapeilla kissat saavat jo kelvolliset huumebileet aikaiseksi. Myös Gerizah ymmärsi heti saman herkun päälle.

Tiistain tiedotus

2011-11-29T21:43:00.000+02:00

Tässä Jumalolentojen perinteinen tiistain tiedotus, hyvää iltaa!

Vaikka meille on asettunut taloksi tällainen pieni söpöläinen, ei palveluskunta siltikään ole saanut kunnostauduttua blogin kirjoittamisessa. Gerizahista ilmenee jatkuvasti uusia puolia mistä kyllä kirjoitettavaa ja kuvattavaa riittäisi.

Viime aikoina on havaittu muun muassa se, että Gerizahia eivät ovet pitele - ainakaan enää pitkään. Tytön jäädessä oven taakse alkaa määrätietoinen hyppiminen ovenkahvaan armottoman huudon säestyksellä. Toistaiseksi ovi on auennut vain kerran, koska paino ei vielä riitä saamaan ovea auki mutta sekin on vaan ajan kysymys koska homma hoituu helpommin. :) Osiris ja Isis eivät ole tajunneet kahvaan hyppiä, vaan ovat puolestaan kunnostautuneet liukuovien avaamisessa ja Osiris lisäksi ovien paukuttekussa. Kolmikolta onnistuu jatkossa siis kaikenlaisten ovien aukaiseminen.

Viikonloppuna kummipoika vanhempineen tuli tapaamaan tulokasta. Havaitsimme että Gerizah ei taida olla aiemmin lapsia tavannut, koska käyttäytyi jonkin verran säikymmin pientä vierasta kohtaan. Kun lelut otettiin esille, loppui ujostelu kuitenkin lyhyeen. :)

Myös Osirikselle ja Isikselle kuuluu hyvää, vaikka eivät olekaan viimeisten viikkojen aikana linssin eteen yhtä usein osuneet kuin Gerizah. Tytöistä on tullut jo läheiset ystävät, ne leikkivät ja nukkuvat yhdessä. Osiriskin on Gerizahin kanssa hyvissä väleissä ja leikkii tämän kanssa välillä, mutta tuntuu kaipaavan omaa rauhaa enemmän kuin aiemmin. Se olisi jatkuvasti menossa saunan lauteille pötköttelemään ja kylpyhuone on meillä se ainoa kissoilta kielletty paikka tässä asunnossa. Ehkä Osiris kokee vuokrakaksiomme liian ahtaaksi paikaksi tällä hetkellä... Tähän on tulossa helpotusta joulun aikaan kun muutamme uuteen, pysyvämpään kotiin, josta löytyy yksi lisähuone ja neliöitä reilusti enemmän.

Cat Dancer

2011-11-22T22:10:00.000+02:00

Kiinnitin yhtenä aamuna Cat Dancerin kiipeilypuuhn roikkumaan. Gerizah sai sillä lähemmäksi tunnin mittaisen leikkituokion aikaiseksi yksinään.

Jossain vaiheessa lelu oli kuitenkin otettava pois koska tyttö oli huomaamattani riehunut itsensä läähätyskuntoon... :)

Eilen kävimme Gerizahin kanssa eläinlääkärillä terveystarkastuksessa ja samalla otettiin sienitesti. Osiris ja Isis ovat aina hiiren hiljaa joutuessaan kassiin tai boksiin, joten en ole vielä Ranskasta tulomatkan perusteella tottunut näin puheliaaseen matkakaveriin. Gerizah teki matkalla koko bussille hyvin selväksi, että ei ole tyytyväinen jouduttuaan kassiin yksinään! Onneksi matka ei ollut tällä kertaa pitkä. Samoin lääkäriasemalla vuoroa odotellessa henkilökunta sai kuulla ranskattaren mielipiteen asioista.

Tutkimuspöydälle päästyään tyttö oli tytyväinen ja käyttäytyi oikein hyvin. Sienitestiä varten turkkia harjattiin hammasharjalla mikä sai Gerizahin suorastaan nauttimaan olostaan lääkärin pöydällä. Niin ja terveen paperithan sieltä saimme, sienitestin tulosta sen sijaan saadaan odotella kauemmin.

Lelulaatikon uusi elämä

2011-11-15T21:29:00.000+02:00

Täällä on tänään koitettu kuvata Gerizahin leikkejä ja todettu että mustasavumaun kuvaaminen on vähintään yhtä haastavaa kuin mustan kissan kuvaaminen!

Vika tosin on aivan muissa asioissa kuin itse mallissa, yritystä ei poseerauksessa puuttunut...

Kissojemme lelulaatikkona toimiva lyttääntynyt laatikko on saanut uuden elämän Gerizahin tultua taloon. Useina päivinä töistä palatessamme koko laatikko on tyhjennetty lattialle ja lelut pelattu eri puolille asuntoa. Kaikki laatikosta löytyvät lelut ovat uusia ja kiinnostavia pikkuneidille.

Aiemmin Osiris on silloin tällöin vaivautunut kaivamaan matolelunsa laatikosta pelejään varten ja Isis puolestaan tehnyt saman pienille karvaisille hiirille, muutoin laatikon sisältö on ollut käyttämättömänä pitkään. Leikkiin herrasväen on innostanut lähinnä kaapissa piilossa säilytettävät lelut, kuten huiskat. Viimeisen viikon ajan (alkushokin jälkeen) Osirikselle ja Isikselle on kelvannut leikiksi vain rallien juokseminen tulokkaan kanssa. Meidän kolmen kissan tiimi toimii edelleen loistavasti, ongelmia ei ole havaittavissa!

Kuulumiset

2011-11-11T09:43:00.000+02:00

Kuvapäivitystä on tuloillaan myöhemmin, mutta ajattelin kuitenkin kirjoitella hieman meidän "tiimin" tutustumisen etenemisestä. Nimittäin kissoille kuuluu jo parempaa, voisi sanoa jopa että hyvää! :)

Osiriksen sydän vaikuttaisi sulaneen pienokaiselle muutamassa päivässä. Kolmikko on nyt ollut samassa tilassa kaksi päivää töissä ollessamme ja hyvinhän se on mennyt. Osirikselta pääsee enää satunnaisia murahduksia Gerizahin lähellä ja Isikselle se ei enää ärhentele. Osiris ja Isis seuraavat pennun touhuja kiinnostuneina ja yhdessä on jo leikitty mm. piilosta verhojen takana ja eilen tyttöset juoksivat oikein kunnon iltavillit yhdessä.

Isis on alusta saakka ollut ystävällinen tulokkaalle ja yrittänyt päästä tekemään lähempää tuttavuutta, mutta Gerizah on sille sähähdellyt ja Isis onkin siksi hieman vetäytynyt sivuun seuraamaan tapahtumien etenemistä. Nyt Isiskin on jo normaalimpi käytökseltään, tosin hieman se vaikuttaisi edelleen väistävän esimerkiksi huiskalla leikkiessä, ihan kuin ajatellen että mitäpä minä tässä, pennun pitää saada leikkiä... Osiris taas vaikuttaisi jo normaalilta palveluskunnan seurassa ja meidän väliset rutiinit palailevat pikkuhiljaa ennalleen.

Keskiviikkona Gerizah sai ensimmäisen vieraan, kun Iltavilli-kissalan Päivi saapui neitiä tapaamaan ja toi lahjaksi hienon "maunvihreän" huiskalelun. :) Ovea avatessa neiti juoksi täyttä häkää suoraan rappukäytävään esittelen näin maumaisia piirteitään vieraalle. Palveluskunnalla on siis vielä oppimista maupennun altiivisuudesta verrattuna eurooppalaisiin...

Pikkuneiti on hurmannut meidät ihmiset aivan täysin suloisuudellaan. Töihin on vaikea päästä lähtemään, kun Gerizah haluaisi maata olkapäillä kaikkien aamutoimien ajan, jolloin esimerkiksi hampaiden peseminen on hieman haastavaa. Kasvattaja kuvaili pentua adjektiiveilla adventurous sekä talkative, ja nämä molemmat pitävät kyllä paikkansa!

Pariisin tuliainen

2011-11-07T20:59:00.000+02:00

Jumalolentojen palveluskunta vietti viikonlopun Pariisissa ja kissat jäivät kotiin pitämään taloa pystyssä. Ystävämme kävivät huolehtimassa herräsväestä täällä kotosalla ja se oli sujunut varsin hyvin, Osiriskin oli uskaltautunut jonkinlaiseen kommunikaatioon sekä ulkoilemaan parvekkeelle vaikka ei yleensä oikein vieraista välitäkään.

Kun palasimme kotiin myöhään sunnuntaina illalla, oli meillä mukana kissoille melkoinen tuliainen: Mauland Gerizah, mustasavun värinen egyptinmau! Thank you Virna for this little beauty!

Toisena iltana uudessa kodissa väsyttää, kun ollaan koko päivä leikitty ja koitettu tutustua uusiin kavereihin...

Neiti tulee siis Mauland-kissalasta Pariisin lähettyviltä ja on ensivaikutelman mukaan oikein mukavan luonteinen, reipas ja puhelias tapaus! Ikää pienokaisella on hieman päälle neljä kuukautta. Lämpimät kiitokset Päiville avusta ja kaikista neuvoista, ilman apuasi tämä tuskin olisi ollut mahdollista, tai ainakin erittäin hankalaa! :)

Sitten vielä hieman matkakertomusta. Lensimme Pariisiin perjantaina aamulla, eli meillä oli kaksi päivää aikaa tutustua kaupunkiin lukuisine nähtävyyksineen. Perjantaina ehdimme käväistä Musée d'Orsay:lla ihmettelemässä impressionistien luomuksia ja lauantaina Notre Damessa, muuten aika meni kävellessä ympäri kaupunkia ja ihmetellessä nähtävyyksiä ulkoa käsin. Kaksi päivää Pariisissa on aivan liian lyhyt aika, joten nähtävää jäi paljon seuraavaksi kerraksi!

Louvre-museo, jonka lähellä hotellimme sijaitsi.

Pariisissa ei (onneksi) katukissoja näkynyt kuljeskelemassa, mutta tämä punainen kissa kurkisteli matalalla olleesta ikkunasta Riemukaaren lähellä.

Egyptiläistä tunnelmaa Châtelet:n metroaseman lähistöllä...

Notre Dame

Perjantaina kävimme illallisella Gerizahin kasvattajan kanssa italialaisessa ravintolassa Latinalaiskorttelissa, kasvattaja kun on italialainen syntyperältään ja uskoi että italialaisesta löytyisi kasvissyöjälle (eli allekirjoittaneelle) paremmin vaihtoehtoja kuin ranskalaisesta keittiöstä. Sunnuntaina aamupäivällä matkustimme junalla kasvattajaa lähimmälle asemalle, mistä hän tuli meidät noutamaan miehensä kanssa lounaalle - italialaiseen ravintolaan jälleen! :) Lisäksi seuraan liittyi toinenkin ranskalainen maukasvattaja Marylène, joka kasvattaa pronssitäplikkäitä egyptinmau-kissoja.

Pitkän kaavan mukaan nautitun lounaan jälkeen kiiruhdimme tapaamaan kasvattajan kissoja ja tapasimme silloin vasta ensimmäisen kerran Gerizahin! Pentueessa on kaksi mustasavutyttöä ja niiden kuvia ahkerasti katselleena ja kuvien perusteella valinneena luulin tunnistavani Gerizahin, mutta luonnossa tyttöjä oli lähes mahdotonta tunnistaa... Kasvattajakin joutui vielä tekemään tarkastuksen moneen kertaan että oli pakannut oikean pennun kassiin. :)

Kissakatselmuksen jälkeen kävimme paperiasiat läpi ja sitten olikin jo kiire lentokentälle, minne saimme kasvattajalta autokyydin. Autossa Gerizah piti aikamoista meteliä ja yritti päästä kassista ulos väkisin, onneksi SturdiBag on kestävää tekoa eikö vahinkoja päässyt tapahtumaan. Lentokentällä kassissa oli jo hiljaista ja Gerizah katseli uteliaana ympärillä kulkevia ihmisiä. Turvatarkastusta varten olin laittanut sille valjaat, jotta pelästyessään pentu ei ainakaan pääsisi karkuun ja hyvinhän sekin sujui. Lentokoneessa kassissa oli edelleen hiljaista, väsynyt palveluskunta ei ainakaan kuullut mitään penkin alla olleesta kassista. Helsinkiin saavuttuamme avasin kassin verhoa ja sitten ranskattarella oli taas paljon sanottavaa. Kotiin pääsimme autokyydillä ja siitä alkoikin sitten uudet haasteet Gerizahille ja kotimiehillemme Osirikselle ja Isikselle.

Isis on ollut todella reipas ja yrittää koko ajan päästä lähempiin tekemisiin tulokkaan kanssa ja tyttöjen on nähty jo haistelevankin toisiaan ilman sähinää. Osiris sen sijaan on kiukkuinen kuin ampiainen ja murisee jatkuvasti, jopa Isikselle ja palvelusväelle. Toivottavasti herrakin leppyy ajan mittaan, nyt illalla alkaa jo näyttää hieman lupaavammalta.

Varoitus?

2011-10-29T14:26:00.000+03:00

Perjantaiaamuna herätessäni keittiössä odotti tällainen yllätys. On mahtanut olla tylsää yöllä?! Nämä yllätykset olivat meillä arkipäivää kun kissat olivat vielä teini-iässä ja siitä syystä meillä onkin kaikki paperit pidetty kaapissa. Täällä uudessa asunnossa ei talouspaperi mahtunut kaappiin joten ajattelin että kissat ovat jo aikuisia joten ehkä paperikin saa olla rauhassa...

Ehkä tämä pitäisi ottaa varoituksena, eli kissat antoivat merkin siitä millaista elämä tulee taas pian olemaan... ;)

Osiriksen vuosihuolto

2011-10-18T16:35:00.000+03:00

Aina lokakuussa koittaa Osiriksen vuoro päästä eläinlääkärin luokse rokotukseen ja tarkastukseen. Eilen siis töiden jälkeen pakkasin kissan kassiin ja matkustimme (ruuhka)bussilla lääkäriasemalle. Hiljaista oli kassissa tälläkin kertaa, pientä tärinää ja vapinaa lukuunottamatta...

Lääkärissä Osiris oli todella reipas ja tuli kassista ulos ihan itse katsellen kiinnostuneena ympärilleen. Osiris sai kehuja kiiltävästä, upeasta turkista ja lihaksikkaasta vartalosta. Painoa oli tullut hiukan lisää edellisestä kerrasta ja se oli nyt 5,01 kg. Pieni huomautus tulikin vatsaan ilmestyneestä pussukasta. Pojalle on ruoka maistunut viime aikoina vähän paremmin kuin Isikselle.... Hammashuolto taitaa olla jälleen edessä ensi keväänä, pääsevät molemmat kissat sitten samalla kertaa hammaslääkäriin.

Osirikselta otettiin myös verinäyte ja vihdoinkin sain näytteen lähtemään Hannes Lohen DNA-pankkiin. Aiemmin Osirikselta on saatu näyte todella helposti, mutta tällä kertaa hän päättikin että tämä ei olekaan kiva juttu, murahteli ja tuijotti lääkäriä siihen malliin että tämä katsoi parhaaksi antaa pojalle pienen rauhoituspiikin. Kotona Osiris oli jo ihan normaali ja siellä innokkaana odottava Isiskään ei tällä kertaa sähähdellyt oudon hajuiselle kaverille.

Tunnustus

2011-10-15T19:57:00.000+03:00

Jumalolennot saivat Paavolta ja Harmilta sekä ihmiseltään tunnustuksen, mistä kiitos kaunis!

Tunnustuksen säännöt ovat seuraavat:

Tunnustuksen saajan pitää
1. Kiittää tunnustuksen antajaa
2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään

Seuraavassa siis satunnaisia asioita Osiriksesta ja Isiksestä:

1. Kaveruksilla on ikäeroa päivälleen puoli vuotta, Osiris on syntynyt 12.8.2008 ja Isis 12.2.2009, joten tällä hetkellä Osiris on 3-v. ja Isis täyttää saman sitten helmikuussa.

2. Molemmat kissat on rodultaan eurooppalaisia lyhytkarvakissoja ja heidät on hankittu samalta kasvattajalta peräkkäisistä pentueista.

3. Osiris ja Isis ovat viime aikoina mieltyneet kunnolla raakaan lihaan eikä märkäruoat meinaa enää maistua ollenkaan lukunottamatta lihamaisia Applawseja yms. Osiris sentään vielä pitää Animondan vuokaruuista, Isis nirsoilee niitäkin ja Miamorit sun muut hutut jäävät kyllä mätänemään kuppiin. Tänä aamuna maistuivat kanasuikaleet.

4. Uudessa kodissa mukavin asia tuntuu molempien kissojen mielestä olevan lasitettu parveke. Parvekkeella ei ole kiipeilypuuta tai muuta mukavaa tähystyspaikkaa koska olemme tässä asunnossa vain väliaikaisesti, mutta onneksi parveketta kiertää puinen taso mihin on mukava hypätä ja vahtia siitä pihan tapahtumia...

5. Molemmat kissat ovat toiselta ammatiltaan (ensimmäinen ammatti on ihmisten seuralainen) leipureita: Osiris leipoo ja hieroo mammaa, Isis leipoo isännän mahaa. Kun otan Osiriksen syliin, alkaa se yleensä aina leipomaan kaulaani niin että kaula on aivan tulipunaisena jos kynnet sattuvat olemaan pitkät. Viikonloppuisin kissat pääsevät aamulla makuuhuoneeseen (normaalisti ovi on nukkuessamme kiinni), jolloin Osiris tulee välittämästi hieromaan niskaani ja pöyhimään hiuksiani. Isis taas saattaa maata kiipeilypuussaan ihan rauhassa kunnes se huomaa sohvalla istuvan ihmisen ja naukaisee ja juoksee kiireesti ihmisen syliin leipomaan.

6. Osiris ja Isis ovat mainioita matkustajia, pihahdustakaan ei yleensä boksista kuulu kun he saavat matkustaa samassa boksissa ja antaa turvaa toinen toisilleen. Isiksellä on tosin ollut lievää matkapahoinvointia, mutta siltä on vältytty kun matkaan on lähdetty vatsa tyhjänä.

7. Kumpikaan kissoista ei pidä kissanäyttelyistä: Osiris on aikamoinen arkajalka joten sen paikka ei ole näyttelyiden hälinässä ja Isis taas stressaa ilmeisesti viereiden kissojen hajuista niin että siltä menee hermot...

8. Isis nauttii kovasti harjaamisesta ja antaa kiltisti harjata joka paikasta, Osiris malttaisi olla vain pienen hetken paikallaan kun harjaan sen selkää, sen jälkeen poika alkaa murista ja rimpuilla. Onneksi kuitenkin tunnen Osiriksen niin hyvin että tiedän että se ei tee mitään, vaikka hieman varoitteleekin.

Sääntöjen kohdat 2-3 kuittaamme niin, että jokainen lukijamme saa poimia tunnustuksen tästä omaan blogiinsa. :)

Kattihaaste 1: Polkuanturat

2011-09-25T12:23:00.000+03:00

Kissakuvahaaste on uudistunut Kattihaasteeksi ja ensimmäisen haasteen aihe polkuanturat on niin kiva että yritämme vielä viime metreillä ehtiä mukaan...

Osiris ja Isis olivat muuttomme aikana mummolassa evakossa, mutta saapuivat uuteen kotiin tiistaina illalla ja nyt kun tupatarkastus on saatu tehtyä niin polkuanturoistakin on saatu muutamia kuvasia räpsäistyä.

Isiksellä on harmaat tassut...

... joten polkuanturatkin ovat harmaat.

Lukuunottamatta yhtä valkoista kilpparivarvasta, jonka antura on pinkki vaikka se ei tästä kuvasta näykään oikein.

Osiriksen polkuanturat ovat mustat pienet salmiakit. :)

Muuttoapulaiset

2011-09-08T21:15:00.000+03:00

Hiljaisuudesta huolimatta meille kuuluu hyvää! Tällä hetkellä aika tuntuu kuluvan enemmän ja vähemmän näissä merkeissä:

Tai no, osalle perheestä nämä ovat mukavia kuulumisia, osalle vähän työläämpiä sellaisia...

Syntymäpäiväni

2011-08-12T08:41:00.000+03:00

Meidän ihmiset on olleet viime aikoina kiireisiä, joten tulin itse tänne tiedottamaan, että täytän tänään 12.8. kolme vuotta! Onnea oikein paljon siskoilleni Fifille ja Tildalle sekä velipojalleni Rääpäleelle!

Lähdemme tänään Isiksen kanssa viikoksi mökkeilemään "isovanhempien" seurassa, koska palveluskuntamme päätti lähteä matkustelemaan toiselle puolelle Eurooppaa. Ei se mitään, kyllä me mökillä viihdytään paremmin kuin hyvin, kun saadaan oleilla päivisin siellä tarhassa! (Ollaan muuten saatu jo muutamia lisäyksiä sisustukseen, esim. tämän hyllyn missä kökötin näin komeasti viime viikonloppuna). Onneksi palveluskunta muisti ohjeistaa varapalvelijat sen varalta, että tiedossa on tänään juhla-ateria syntymäpäiväni kunniaksi...

Lisäksi ihmiset ovat järjestäneet meille muutakin jännää, menivät nimittäin myymään meidän kodin! Kaikenlaista! Mutta ei me onneksi kodittomiksi olla jäämässä, vaan meillä on jo väliaikainen residenssi tiedossa Helsingissä. Siellä on kuulemma ainakin lasitettu parveke, josta voidaan syksyn mittaan tuijotella uuden pihan tapahtumia ja tirppoja. Itse olen paljastassuinen stadilainen joten minulle se sopii mainiosti, mutta tuosta Isiksestä en tiedä, hän kun on kotoisin maaseudulta ja Espoo nyt on vielä aikamoista tuppukylää...

- Osiris 3-v.

Valtiatar Isis

2011-07-30T15:00:00.000+03:00

Mökillä vietimme yhden viikon pienemmässä saunamökissä, missä kissojen tilat olivat rajalliset. Huomasin että aika pian alkoi kissoille tulemaan välienselvittelytilanteita enemmän verrattuna omaan kotiin tai muuhun isompaan tilaan. Onneksi kuitenkin pääsivät tarhaan päiväksi.

Laitoin kissojen lempipesän korkealle takan päälle ja yllättäen tämä oli yksi suosituimmista paikoista. Yhtenä iltana seurasin vierestä kuinka Osiris tapansa mukaan yritti häätää Isiksen pois koska olisi itse halunnut pesään, mutta tällä kertaa Isis päästi sellaisen äläkän että Osiris poistui paikalta vähin äänin...

Kissatarha

2011-07-23T17:56:00.000+03:00

Olemme palanneet kesämökiltä takaisin sivistyksen ja normaalien nettiyhteyksien pariin, joten ajattelin laittaa blogiin selostuksen jo mökillä Osirista ja Isistä viihdyttäneestä kissatarhasta. Täällä kotonahan meillä ei ole valjaissa kävelyä kummallisempia ulkoilumahdollisuuksia kissoille vaikka toistaiseksi vielä rivitalossa asummekin. Mökille oli mahdollisuus tarha rakentaa ja tähän mahdollisuuteen tartuimme tietenkin mielellämme.

Meissä ei kuitenkaan ole yhtään nikkaroijan vikaa, joten päädyimme käyttämään rakennuksessa ammattimiestä, joka oli muutenkin tekemässä remonttia mökillämme ja sattui vielä olemaan kissallinen ihminen itsekin. :) Esimerkeiksi kissatarhasta olin koonnut netistä useita linkkejä, mutta mallia oli kuulemma katsottu lähinnä Temppukissojen hienosta tarhasta.

Tarha on rakennettu mökin päärakennusta lähellä olevan varaston seinään kiinni, eli ikävä kyllä kissat eivät pääse kulkemaan ulos omin avuin vaan heidät viedään sinne joko boksissa tai valjaissa. Vapaa kulkumahdollisuus esim. ikkunan kautta olisi ollut parempi vaihtoehto, koska kissat tunnetusti haluaisivat rampata ulos ja sisään jatkuvasti, mutta tarhaa ei voitu rakentaa mökkiin kiinni valitettavasti. Lisäksi oleilemme mökillä ollessamme kahdessa eri rakennuksessa mökin kansoituksesta riippuen, joten toisesta mökistä ei sitten taas olisi päässyt kulkemaan. Tarhassa oleilijoita voi kuitenkin mukavasti seurata mökin ikkunasta jos itse oleilee sisällä.

Kattona on valokate ja verkko on 15x15 mm silmäkoolla olevaa metalliverkkoa. Lattiaksi halusimme jotakin muuta kuin pelkän maan, koska sen siistinä pitäminen (ruohon leikkaaminen ja jätösten siivoaminen) olisi hankalaa. Ehdotin valmiita puulaattoja, mutta lattiaksi päädyttiin tekemään kuitenkin oikea patio.

Sisustustakin oli jo jonkin verran valmiina tarhassa ja lisää on vielä tulossa myöhemmin. Kiipeilypuuksi tarhaan sahattiin sopivan kokoinen pätkä männyn rungosta ja siihen kiinnitettiin tasoja, joista kissat voivat tähystää pihan tapahtumia tai loikoilla niillä.

Lisäksi yhteen kulmaan kiinnitettiin hylly, mistä kissat erityisesti tuntuivat pitävän ja välillä ahtautuivat siihen molemmat tarkastelemaan metsässä lenteviä lintusia. Lisää tällaisia hyllyjä olisi vielä tarkoitus asentaa tarhaan ja oven puoleiseen päätyyn olisi tarkoitus saada puupölkkyjä.

Tilasin tarhaa varten Zooplussalta ulkokäyttöön tarkoitetun hiekkalaatikon, jonka ei pitäisi päästää kosteutta läpi. Samoin jouduin tilaamaan uuden teltan, koska ensimmäinen tarhaa varten tilattu teltta oli jo huonossa kunnossa sisätelttailun jäljiltä.

Terveisiä kesämökiltä

2011-07-12T16:57:00.000+03:00

Osiris ja Isis palveluskuntineen ovat lomailleet ja mökkeilleet viimeisen viikon luonnonhelmassa ja loma täällä mökillä jatkuu vielä reilun viikon. Tarkoitus oli raportoida mökkeilevistä kissoista aktiivisemmin, mutta nettiyhteys ei ottanutkaan toimiakseen...

Mökille saavuttaessa kissoja odotti täällä yllätys, kissatarha! Tarha onkin jo ollut kovassa käytössä, mutta siitä on tulossa oma raporttinsa myöhemmin. Tarhan lisäksi kissat ovat tietysti päässeet ulkoilemaan valjaissakin. Mökin pihapiiri on loistava valjastelupaikka, koska täällä ei ole pelottavia autoja eikä vieraita vastaantulijoita.

Kävipä meillä mökkivieraitakin ja Osiris pääsi ulos hieman pienemmän ulkoiluttajan seurassa.

Juhannuspuuhia

2011-06-26T22:10:00.001+03:00

Juhannusreissumme suuntautui tänä vuonna kissoille ennestään tuttuun taloon. Perheidemme kesämökkien ollessa kansoitettuina löytyi talosta soveliaat olosuhteet juhannuksen vietolle, mm. piha jossa on tilaa kunnolla vaikkapa mölkyn pelaamiselle - tosin hyvät ilmat olivat vähissä.

Osirista kiinnosti kaatuilevat mölkkypölkyt kovastikin ja se oli jatkuvasti tulossa "tulilinjalle". Poika arastelee vieraita, erityisesti miespuolisia sellaisia aina aluksi mutta tällä kertaa tuntui lämpenevän juhannusvieraille muutamassa tunnissa. Isistä ei vieraat pelota, kotona tyttönen on jatkuvasti vieraiden kimpussa, mutta vieraammassa paikassa riitti niin paljon muutakin touhuamista, että hän ei juurikaan ehtinyt seurustelemaan.

Seitisunnuntai

2011-06-19T20:21:00.001+03:00

Naukulassa Wilma ja Helmi viettävät säännöllisesti katkarapuperjantaita. Meillä sen sijaan on vakiintunut käytännöksi seitisunnuntai. Seiti mikrossa sulatettuna, eli raakana, maistuu meidän kissoille parhaiten. Mieluiten ilman mitään lisämausteita, kuten voita. Eli mitä yksinkertaisempaa, sen parempaa!

Viime aikoina meillä on riittänyt huolia, hiekkahuolien lisäksi Euroshopper-seitikuutiot ovat kadonneet meidän kaupan pakastealtaasta! Siitäkin laitoin aiemmin palautetta kyseiseen markettiin ja lupasivat yrittää parhaansa jotta kissoillemme saataisiin taas herkkuaan, mutta ei ole sen koommin tuotetta näkynyt pakastealtaassa. Olemme jotuneet tyytymään Pirkan kahden kalan kuutioihin, joissa on seidin lisäksi lohikuutioita. Lohi ei tunnu maistuvan yhtä hyvin kissoille, mutta kelpaa silti.

Kissat vahtivat sulatusoperaatiota mikron luona tarkasti ja siihen kuluu aikaa teholaitteellamme melkein 10 minuuttia. Jos mikron piipatessa palvelusväkeä ei näy mailla halmeilla, alkaa armoton huuto. Valmista on!

Telttailua & Rentoilua

2011-06-18T14:36:00.000+03:00

Tänä viikonloppuna täällä ei turhista stressata. Täällä vaan telttaillaan ja rentoillaan. Rentoa viikonloppua kaikille lukijoille!

Hiekkahuolia

2011-06-07T15:14:00.093+03:00

Osiriksen ja Isiksen hiekkalaatikoissa käytetään paakkuuntuvaa, karkeaa hiekkaa.Useiden kokeilujen jälkeen meillä parhaaksi hiekaksi on valikoitunut M&M:n oma merkki Super Clean. Mikrohiekkoja välttelemme, koska talon ihmisväki ei "kestä" joka paikkaan kulkeutuvaa hienojakoista hiekkaa ja toisaalta kissaväelle tuntuu kelpaavan molemmat karkeuslaadut aivan yhtä hyvin.

Laitoin M&M:lle palautetta, sillä meillä on tämän kevään aikana ollut kaksi viallista, hajustettua säkkiä tätä vakiohiekkaa. Hiekassa on ollut vahva saippuan tuoksu, mitä kissat eivät (yllätys, yllätys) ole arvostaneet, varsinkaan Isis joka on herkempi kaikille hajuille. Oman työni kautta tiedän että vastaavat ongelmat ovat yleensä kohtalaisen helposti ratkaistavissa, joten laitoin asian eteenpäin. Vastauksessa todettiin maahantuojan ilmoittaneen, että oli saanut viallisen erän hiekkaa ja samalla kerrottiin että ko. hiekka katoaa valikoimista kokonaan. Syytä tähän ei ole ilmoitettu, ilmeisesti muut eivät ole samaa mieltä hiekan laadusta kanssamme. Meille tämä on takaisku, saamme taas aloittaa hiekkakokeilut uudelleen A:sta alkaen... Mikäli joku sattuu tietämään hyvän isorakeisen hiekan, saa suositella!

Hieman hiekka-aihetta vielä sivuten, käynnissä on parhaillaan kyselytutkimus, jolla selvitetään suomalaisten kissojen virtsaamiseen liittyviä oireita ja sairauksia sekä niihin liittyviä tekijöitä. Kyselyyn toivotaan vastauksia myös kissoilta, joilla ei tällaisia ongelmia ole ollut. Osiris ja Isis ovat jo molemmat osallistuneet kyselyyn, osallistu sinäkin ja auta tärkeässä asiassa!

Kyselyyn pääsee tästä.

Söpöilijä

2011-05-29T13:32:00.000+03:00

Mustassa kissassa on sitä jotakin, mikä vetoaa ainakin minuun.

Ulkoilemassa

2011-05-23T22:57:00.000+03:00

Vakikuvaajamme on viime aikoina ollut kovin laiska kissojen kuvauksen suhteen, kuten allekirjoittanutkin päivitysten suhteen. Kissojen kesäkauden pääharrastuksesta eli valjastelusta on tullut kuitenkin räpsäistyä muutamia kännykuvia, joten laitetaan ne tähän.

Ykköskohde on pihapiirissämme sijaitsevat kalliot, mistä löytyy kaikenlaista mielenkiintoista tutkittavaa kissoille. Kun ollaan liikenteessä iltamyöhäisellä, niin myös Osiris uskaltautuu joskus omalta takapihalta kallioille.

Yhä ylös yrittää...

Isiksen rankka päivä

2011-05-12T22:00:00.002+03:00

Tänään kävimme Isiksen kanssa eläinlääkärissä 2-vuotishuollossa. Meillä ei vielä käydä joukkotarkastuksissa, vaan molemmat kissat ovat käyneet erikseen koska rokotukset vanhenevat eri aikaan. Nyt kun Osiris ja Isis eivät enää käy näyttelyissä, olisi tietysti fiksuinta koittaa jaksottaa rokotukset ja terveystarkastukset samaan aikaan.

Matkustimme lähellä olevalle eläinlääkäriasemalle tällä kertaa bussilla. Kun otin Isiksen syliin ja se näki ovi avoinna olevan Sturdibagin, iski neidille paniikki. Kyseinen kantolaukku yhdistyy Isiksen mielessä näyttelyihin, sillä niihin on kyseisessä kassissa yleensä päädytty ja se ei tuntunut neidin mielestä hyvältä ajatukselta... Onneksi kuitenkin lopulta sain kissan kassiin pienen taistelun jälkeen. Osiris ja Isis matkustavat yleensä yhteisessä boksissa esimerkiksi mökkimatkoja ja silloin boksiin meneminenkään ei ole ollenkaan näin hankalaa. Kassiin päästyään, vai pitäisikö sanoa jouduttuaan, Isis on kuitenkin aina todella kiltisti, naukaisuakaan ei pääse olimme sitten autossa tai julkisissa kulkuvälineissä.

Terveystarkastus sujui hyvin, Isis antoi lääkärin tutkia itsensä kauniisti vaikka olikin aika peloissaan. Rokotuksestakaan ei tällä kertaa tullut kissalta kommentteja. Eläinlääkäri kehui Isiksen turkin kuntoa ja oli hämillään kuinka se on niin sutjakka, kun on kuulemma tottunut tapaamaan hieman tukevampia kastraatteja. Itse olen miettinyt onko Isis liiankin laiha, mutta oikein sopiva hän lääkärin mielestä oli. Painoa oli kolmisen kiloa. Muutenkin Isis on kaikin puolin terve, hammaskiveä on vähän kuten tiesinkin, mutta lääkärin mielestä ei vielä ole kiirettä hammashoidolle, seuraillaan tilannetta ja jos sitä ei tule kovin paljon lisää, arvioidaan uudestaan vuoden päästä tilannetta.

Lisäksi Isikseltä otettiin verinäyte. Pelkäsin tätä hieman etukäteen, Isis kun on aika sähäkkä eikä anna ihan noin vaan tehdä itselleen ikävältä tuntuvia asioita. Kun hoitaja koitti laittaa jalkaan tulevaa puristinta, pääsi Isikseltä muutama valittu sana ja hoitaja perääntyi tehtävästä ilman apuvälineitä. Ikävä kyllä Isikselle jouduttin pukemaan suojapuku sekä päähän myssy, mitkä estävät kissaa puremasta ja rimpuilemasta ja näiden avulla kaksi hoitajaa sai näytteen otettua ilman rauhoitusta.

Verinäyte lähti Hannes Lohen kissojen geenitutkimusprojektiin, jonka tarkoituksena on rakentaa suomalaisten rotukissojen dna-pankki, jota voi hyödyntää kissojen perinnöllisten sairauksien ja ominaisuuksien kartoittamisessa. Tarkoituksena on ollut lähettää näytteet jo aiemmin, mutta asia on unohtunut ja siirtynyt. Talvella osallistuin tilaisuuteen, missä muistin taas kuinka tärkeätä on että näytteitä lähetetään, jokainen näyte on tärkeä! Isiksen osalta asia on nyt kunnossa ja Osiriksen näyte lähtee projektille seuraavan lääkärikäynnin yhteydessä.

Edit. 14.5. Juttu palasikin näköjään Bloggerin ongelmien jälkeen takaisin, poistinpa huonon kuvan sittenkin tästä perästä... :)

Äitienpäivänä

2011-05-08T10:34:00.000+03:00

Me ollaan huomattu, että palvelusväki täällä meillä on alkanut laiskottelemaan eikä ole viime aikoina raportoinut kuulumisiamme tarpeeksi usein blogiin. Jotakin ne touhuaa ja järjestelee, mutta eivät ole kertoneet meille että mitä. Ajateltiin sitten itse tulla tänne raportoimaan tekemisistämme.

Ei meille oikeastaan mitään ihmeellistä kuulu! Ulkoiltu ollaan aika paljon nyt keväisten ilmojen aikana. Me osataan aika hyvin huolehtia siitä, että päästään ulos tarpeeksi usein, varsinkin Osiris tietää mistä narusta vetää että saa edes toisen palvelijan liikkeelle. Jos me ulkoillaan vuorotellen, niin sisälle jäävä osapuoli yleensä huolestuu kamalasti ja naukuu ravaten ikkunalta toiselle. Ei me tykätä yhtään olla yksin ilman kaveria... Mutta oli meillä ihan asiaakin, tänään on nimittäin virallinen emojenpäivä!

Parhainta äitienpäivää Emma-emolleni ja Helmi-isoemolleni Turun seudulle! -Isis

Äitienpäiväonnittelut ihanalle Tinka-emolleni Helsinkiin! -Osiris

Lucky Kitty

2011-05-02T11:40:00.000+03:00

Nyt kun juoma-automaatti on ollut meillä käytössä muutaman kuukauden, ajattelin hieman raportoida automaatin ominaisuuksista ja tarpeellisuudesta kissojen sekä automaatin hoitajien näkökulmista. Automaatti muutti aika pian vessasta keittiöön tiskipöydälle, koska kissojen ei tullut vessassa sitä käytettyä - kukapa siellä viitsisi ylimääräistä hengailla. Lattialla automaatti olisi hankala, koska ensinnäkin lattialla lentelee niin paljon karvaa ja muuta pölyä (vaikka kerran viikossa siivotaankin), että kippo olisi tukossa jatkuvasti ja toisekseen kissat saattaisivat ruskutella vettä parketille. Niinpä laitoin kipon koristamaan tiskipöytäämme, missä kissat tulevat sitä useammin käyttäneeksi.

Alun innostus on jo hiipunut, pulputus ei enää kiinnosta Osiristakaan eikä kumpikaan oikeastaan ruiskuttele vettä ympäriinsä. Innokkaammaksi käyttäjäksi on tullut Isis, joka juo lähes aina automaatista. Osiris taas on nähty useammin juomassa normaalista kupista viimeaikoina. Saako automaatti kissat juomaan enemmän, sitä on vaikea sanoa. Todennäköisesti kyllä, ainakin saavat aina raikasta vettä juodakseen.

Ihmisiä laite ei häiritse, vaikka ei se tietenkään mikään silmänilo ole, mutta se ei meitä haittaa. Meluhaittaa siitä kyllä syntyy, jos jokin on vialla. Jos vesi ehtii mennä liian vähiin, pumppu alkaa surista ärsyttävästi ja samoin käy jos jokin on vialla asennuksessa. Asennuksessa onkin mielestäni se suurin ongelma, laite on todellä herkkä eli jos laitteen sisällä oleva putki menee yhtään vinoon tai jos pumppu on väärässä asennossa, laite ei toimi kunnolla ja asennus on aloitettava alusta alkaen uudestaan. Keraaminen kuppi painaa kuitenkin jokseenkin paljon ja sitä kun yhdellä kädellä kannattelee samalla asentaen putkea toisella kädellä - tässä kohtaa on muutama valittu sana päässyt! :) Laite tiskaantuu kätevästi tiskikoneessa kerran viikossa ja pumppu puhdistetaan käsin. Vesi vaihdetaan 2-3 päivän välein tai miten nopeasti se nyt sitten sattuukin kulumaan liian vähiin.

Pääasiassa meillä kuitenkin ollaan tyytyväisiä tähän pulputtimeen, vaikka välillä palvelijalla meinaakin mennä hermot...

Testissä kissanminttusaippuakuplat

2011-04-24T21:55:00.000+03:00

En ole vähään aikaan omituisemmasta tuotteesta kuullut, kuin kissanmintun tuoksuiset saippuakuplat. Kun niistä sattumalta kuulin, oli pakko mennä ostamaan ja testaamaan.

Leijuvat kuplat ensin hieman pelottivat kissoja, sitten kiinnostivat ja olivat hauskoja kun ne poksahtivat lattiaan. Kuplia hieman jahdattiin, mutta aika laimeaksi jäi kokemus yhden testikerran perusteella. Mintun tuoksu jäi lattiaan niin että siihen piti hieman itseään kihnuttaa, mutta samanlaista huumausta ei tästä saatu aikaan kuin kissanminttunapeista. Kuplista tosin ei jäänyt lattiaan mitään tahmaa.

Isiksen mielipide saippuakuplista...

Tunnustus

2011-04-19T22:32:00.000+03:00

Saimme Naukulasta tällaisen tunnustuksen, kiitos kiitos. :)

"You are beautiful-tunnustus on tarkoitettu kaikille blogistanian näteille blogikirjoittajille. :) Tunnustuksen saaja haastetaan julkaisemaan 3-5 ennen julkaisematonta kuvaa omasta elämästään (oman kameran kätköistä) pienten selitysten kera ja jakamaan tunnustus eteenpäin kolmelle (3) muulle!"

Tunnustuksen saajaksi katsomme tietysti itse jumalolennot eli Osiriksen ja Isiksen, vaikka kirjurina toimiikin allekirjoittanut.

Viikonloppuna palveluskunta oli ulkoilemassa ja meillä oli illalla muutamia vieraita - Isiksen iloksi ja Osiriksen kauhuksi. :) Isis tykästyi erään vieraan laukkuun ja kävikin hienovaraisesti tarkastamassa laukun sisällön moneen kertaan, kunnes puutuin peliin. Isis oli piilottanut laukkuun lempparihiirensä, jonka sain sieltä pelastettua että se ei vahingossa lähtenyt vieraan matkaan.

Viime kerralla meidän Zooplus-lähetys oli pakattu kahteen pieneen laatikkoon, mikä oli hyvä vaihtoehto pakkauksen kestävyyden kannalta. Isis piti erityisesti tässä pienessä laatikossa loikoilusta ja vietti paljon aikaa laatikossa haaveillen...

Aamuisin kun muut verhot ovat vielä kiinni, viihtyy Osiris usein kahvinkeittimen päällä tähystelemässä pikkuikkunasta mitä ulkona tapahtuu.

Jaamme tunnustuksen eteenpäin seuraavasti: Iltavilleille, Paavolle & Harmille sekä K-Blogiin.

Kissakuvahaaste 152: Tutkiminen

2011-04-12T22:49:00.000+03:00

Osiris ja Isis osallistuvat kissakuvahaasteeseen viime vuoden helteisenä elokuun päivänä otetuilla ulkoilukuvilla. Mökillä riittääkin tutkittavaa, sekä ulkona että sisällä.

Järven rannalla pitää tietysti tutkia matalassa rannassa näkyviä kaloja. Lämpötila taisi olla yli 30 astetta joten mustalla kissalla oli hieman kuuma...

Mutta mitä tuolla vastarannalla oikein näkyy?

Isis valmiina kiipeämään puuhun tutkimaan mikä se siellä säksättää.

Evakkoretkellä

2011-04-09T20:44:00.000+03:00

Miehelläni opinnäytetyön deadline lähenee ja hänen viikonloppunsa on pyhitetty sen valmiiksi saamiseen. Sain hienovaraisen suosituksen keksiä jotakin muuta tekemistä kuin kotosalla olemista ja niin lähdin kissojen kanssa vanhempieni luokse viikonlopun viettoon. Kissoille se tuntui sopivan vallan mainiosti ja matkaan lähdettiin innokkaasti. Isis itse asiassa saikin suosituksen lähteä mukaan, koska sillä on tapana hyväntahtoisesti häiriköidä tietokoneella työskennellessä.

Paikanvaihdos piristää aina Osirista ja Isistä, kaikki nurkat pitää tietysti tutkia ensin tarkasti läpi. Omat tutut hajut lienevät vielä tallella viimeisen visiitin jäljiltä ja aloilleen päästiin asettumaan nopeammin kuin yleensä vieraammissa paikoissa.

Hiukan harmitusta aiheutui Osirikselle kun "pappa" kyseli tämän halukkutta lähteä ulkoilemaan ja Osiris tietysti olisi ollut heti lähdössä, mutta palvelusväki olikin unohtanut valjaat kotiin! Suurista ikkunoista on kuitenkin mukava seurata pihapiirin tapahtumia.

Kissanminttubileet

2011-04-03T15:18:00.000+03:00

Viikonlopun kunniaksi kissat saivat eilen huumasaineita, tarjolla oli kissanminttunappeja. Ne toimivat joka kerta yhtä hyvin, varsinkin Osiris flippaa niistä aivan täysin.

Tämä tapahtuma oli pakko videoida, jotta hurmiosta saisi ulkopuolinen käsityksen. Video on ensimmäinen kissavideoni ja tekninen toteutus sen mukainen. :)

Sitten vaan lattian pesuun!

Köyhän kissan akvaario

2011-03-27T22:15:00.000+03:00

Useissa kissojen virikkeellistämistä käsittelevissä kirjoituksissa olen törmännyt mainintaan, että luonto-ohjelmat toimivat aktivointikeinona kissoille. Meillä Isis ja palveluskunnan toinen jäsen yllätetään usein tuijottamasta luontodokkareita yhdessä. Osiris sen sijaan ei ymmärrä niiden päälle, vaan kyttäilee mielummin keittiön ikkunasta oikeita lintuja.

Toisilla on oikea akvaario mitä tuijotella, toiset saavat tyytyä telkkariin...

Mmm, näitä tirppoja ei meidän ikkunasta kovin usein näe!

Kissakuvahaaste 151: Huiska

2011-03-22T21:52:00.000+02:00

Osallistumme pienen tauon jälkeen kissakuvahaasteeseen. Huiska on ehdottomasti Isiksen aihe, koska tyttö on oikea huiskafani!

Näissä kuvissa käytössä on synttärilahjahuiska ja kuvatkin on silloin otettuja. Vielä enemmän Isiksen mieleen on kuitenkin aitoja sulkia muistuttavat huiskuttimet. Myös Osiris kiinnostuu niistä enemmän, muuten katselee lähinnä sivusta kun kaveri juoksee huiskan perässä kuin hullu. CFA:n näyttelyssä olisi jossakin vaiheessa tarkoitus vierailla jo ihan siitäkin syystä, että saisin vihdoin ostettua kissoille amerikkalaisen fasaaninsulka-huiskan, se olisi varmasti hitti meillä.

Kevättä ilmassa

2011-03-20T19:05:00.000+02:00

Tänään oli kevättä ilmassa, aurinko paistoi, lämpöasteita melkein viisi ja kissoilla tekemisen puutetta, joten valjaat kaivettiin kaapista ja lähdettiin haistelemaan kevätilmaa. Tämä oli itse asiassa kevään toinen ulkoilu kissoille.

Pihan sulat kohdat olivat tietysti kaikista mukavimpia, kun lumi ei kylmetä tassuja.

Talon reunustalta on lapioitu talkoovoimalla siihen röykkiöiksi kasaantuneet katolta tiputetut lumet, jotta ne eivät sulaisi suoraan talon rakenteisiin. Kissojen mielestä varsin ajatelevaista heitä kohtaan...

Isikselle maistui ulkoilu tällä ilmalla jo aivan kuin kesällä!

Tunnustusta Jumalolennoille

2011-03-15T22:16:00.000+02:00

Iltavillit muistivat Osirista ja Isistä The Gorgeus Blogger-tunnustuksella, kiitos kaunis! Palveluskunta vastaa kysymyksiin:

1. Milloin aloitit blogisi?
Perustin blogin alunperin jo elokuussa 2009, mutta sitten epäröin ja päätinkin olla kirjoittamatta mitään. Marraskuussa 2010 muutin mieleni ja päätin laittaa toimeksi blogin suhteen eli suhteellisen tuore blogi on kysymyksessä.

2. Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?
Kirjoitan kissojemme kuulumisista ja tekemisistä sekä ehkä hieman myös palveluskunnan elämästä, kissoihin liittyen kuitenkin.

3. Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?
Hmm, eipä tässä taida olla mitään kovin erityistä. Mielestäni lähes kaikki kissablogit ovat kovin samankaltaisia, erityisen niistä tekeekin juuri erilaiset päähenkilöt eli kissat. :)

4. Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?
Olen jo pitkään seurannut useita kissablogeja ja mietin miksi en raportoisi omienkin kissojeni kuulumisista, ts. hekin ovat blogin arvoisia. :) Lisäksi on kiva että kissoista tallentuu johonkin kuvia muutenkin kuin röykkiöksi tuonne koneen muistiin.

5. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?
Suurin ongelma meillä taitaa olla tuo kuvien laatu, kissojen (ja varsinkin mustien ja leikkivien tai ylipäätään liikkuvien sellaisten) kuvaaminen on todella haastavaa. Omat kissakuvani ovat ihan onnettomia, mutta meidän pääkuvaajallakin on järjestelmäkameransa kanssa vielä opittavaa verrattuna useisiin muihin kissablogeihin... :) Myös blogin ulkoasu muuten tuntuu olevan sellainen mitä tekisi jatkuvasti mieli muuttaa, kun se ei koskaan ole tarpeeksi hyvä mielestäni.

Laitamme kiertopalkinnon eteenpäin rotutovereille Napille ja Netalle.

Uusi sato

2011-03-12T13:51:00.000+02:00

Tällä kertaa meilläkin viljeltiin popcornia kissoille. Ensimmäisen kerran taisin lukea vinkin asiasta K-blogista. Hyvin tuntui itävän ja ennen muuta maistuvan! Lisäksi hyvänä puolena on, että siemenet eivät jää vanhenemaan kaappiin kuten kauran siemenille on käynyt. Kun ruoho ulkona alkaa vihertää ja valjastelut lisääntyvät, palveluskunta voi hyvällä omatunnolla pistellä popcornit poskeensa, tosin hieman erimuodossa kuin näissä kuvissa.

Perjantain ostoksia

2011-03-11T21:49:00.000+02:00

Helsingin keskustassa sijaitsevalta maatilatorilta tarttui matkaan erittäin maukkaaksi todistettujen luomuleipien ja -juuston lisäksi maanosamme alkuperäisrotua edustava kissaherra.

... vai hyppäsikö se kyytiin jostakin matkan varrelta?

Lempipesä

2011-03-07T19:01:00.000+02:00

Kiipeilypuita vielä sivuten, nykyisen kiipeilypuun yläpesä on meidän kissojen lempi- ja lemmenpesä. Kaikki kissojen hempeät kuvat on tullut räpsäistyä kyseisestä paikasta.

Ylin pesä on tietysti suosituin nukkumapaikka ja on monesti varattuna. Jos toinen haluaa yläpedille, ei auta muu kuin lähestyä ystävällisissä merkeissä ja olla valmiina pesuhetkeen. Siten pesästä liikenee yleensä tilaa kaverillekkin.

Kiipeilypuita

2011-03-06T19:16:00.000+02:00

Osiris päätettiin adoptoida meille aikanaan niin nopealla tahdilla, että palveluskunnalle ei jäänyt aikaa tutustua erilaisiin vaihtoehtoihin ja tosiasioihin esimerkiksi juuri kiipeilypuuta hankittaessa. Ensimmäinen kiipeilypuumme olikin onneton kiinalaisvalmisteinen pikkuteline, mikä heilui ja huojui kun kissat siinä telmivät. Tämän lisäksi puu meni huonoon kuntoon alle vuodessa ja päätyikin kierrätykseen aika nopealla tahdilla.

Seuraavaksi kiipeilypuuksi oli päätetty hommata laadukkaampi rakennelma. Vaihtoehtoina olivat kotimaiset Catmax ja Deltta. Catmaxista olin kuullut paljon hyvää mutta sen ulkonäkö ei miellyttänyt. Deltta taas vaikutti hyvältä vaihtoehdolta ja sellaisen päädyimmekin hankkimaan. Teline nro. 9 10 cm lisäkorotuksella on ollut käytössä noin 1,5 vuotta ja ei ole mennyt juuri miksikään siinä ajassa, paitsi tietysti rungon matto on hieman rispaantunut mutta ei missään nimessä rikki vielä. Puu on todella tukeva ja on alkanut näyttää mielestäni liiankin jykevältä olohuoneessamme töröttäessään. Pesien beige väri myöskin kyllästyttää (alunperin olin tilannut pesät valkoisina mutta valmistajalla oli vain "vaaleata" mattoa).

Haaveilen seuraaviksi kiipeilypuiksemme saksalaisia kokopuisia PetFunin valmistamia telineitä, joiden riippumatot ja pesät voi irroittaa ja pestä pesukoneessa. Kyseinen yritys ei toimita Suomeen tuotteitaan paitsi erikoistilauksesta ja olen ymmärtänyt että rahtien hinnat vaihtelevat jonkin verran. Lainaan tähän kuvat puista jotka meille haluaisin, 170 cm korkea puu ja lisäksi jokin yksinkertaisimmista kattomalleista.

Kuva: www.zooplus.fi

Kuva: www.zooplus.fi

Telineitä saa tällä hetkellä siis myös saksalaiselta (vakio)kissanruokatoimittajaltamme. Tekisi mieli hankkia puut heti mutta ehkä kuitenkin vielä jonkin aikaa jahkailen asiaa...

Tuolinvaltaaja

2011-03-03T21:15:00.000+02:00

Osiriksella on tapana syöksyä tietokonetuolille tai juuri sille keittiön tuolille, jolta takapuolesi ylös nostat, heti kun siitä hetkeksi poistut. Lämmitetty paikka taitaa olla mieleen. Monesti ei ole muuta vaihtoehtoa kuin siirtää kissa toiseen paikkaan nokosille. Ja sama peli toistuu useita kertoja esim. ruokailun aikana. :) Syliin ottaminenkaan ei tunnu toimivan, koska Osirikselle tulee aina mieleen kynsien leikkaaminen jos istutaan sylissä tuolilla. Osirikselle kelpaakin vain seisovan ihmisen syli.

(Kuvassa maailman rumin tietokonetuoli josta meidän on pitänyt jo pitkään päästä eroon, mutta tuntuu kelpaavan kissoille; Osirikselle lepopaikkana ja Isikselle varakiipeilypuuna).

Huomionkipeä kissaneiti

2011-02-27T21:11:00.000+02:00

Sain vinkin hauskasta kissasarjakuvasta, jonka kissa on aivan kuten Isis. Koko viikonloppu on taas pörrätty sylissä ja vaadittu huomiota saman kaavan mukaan kuin sarjakuvassa. Meillä tosin huomiota saa viimeistään siinä vaiheessa, kun kissa roikkuu tietokonetuolin selkänojassa kehräämässä. Isäntä on koittanut saada jatko-opintoihin liittyvää lopputyötä tehdyksi ja joutui sulkeutumaan ovien taakse kun ei saanut hetken rauhaa Isikseltä.

Rapsuta nyt masusta, edes ihan vähän...

Voitto!

Juomalähteellä

2011-02-23T22:11:00.000+02:00

Meille ilmestyi eilen omituinen pulputtava vekotin, kissojen juoma-automaatti. Pitkään harkitsin onko meillä tarvetta automaatille, vai jääkö se vain pölyttymään hoitamattomana kaappiin. Nyt talvella kissojen ruokavalioon on sisältynyt myös iltaraksut, eikä juominen vaikuta olevan sen ansioosta lisääntynyt, kuten pitäisi olla. Tuumasta toimeen siis! Automaatiksi valikoitui keraaminen Lucky-Kitty, minkä voi pestä astianpesukoneessa. Pumppu puhdistetaan tietenkin käsin.

Aluksi pulputtava vekotin pelotti Osirista, mutta hyvin pian se alkoi kiinnostamaan kovasti ja tassulla piti ottaa ensikosketus veteen. Isis katseli laitetta sylistä suurin silmin, sitä pelotti enemmän. Osiris on aina tykännyt vesileikeistä muutenkin, Isis taas ei ole niin kiinnostunut vedestä. Aamulla poika yllätettiin jo juomasta automaatista innoissaan! Ehkä Isiskin oppii vielä kiinnostumaan laitteesta, kunhan tottuu ensin sen ääneen. Riittääpähän kissoilla ainakin tekemistä päivällä, kun ihmettelevät laitetta kotona.

Automaatti sijaitsee vessassa, joten palveluskunnan huoleksi jää vielä informoida mahdollisia miespuolisia vieraita laitteen käyttötarkoituksesta... Automaatin koko "yllätti". :)

Pikku vinkki

2011-02-18T21:35:00.000+02:00

Me ei enää haluta Miamoria! Me halutaan hiiriä!

Roskakoriin päättyi hiiriparan tie...

Kissakuvahaaste 148: Siivous

2011-02-15T21:02:00.001+02:00

Meiltä kissakuvahaasteeseen osallistuu tällä kertaa Osiris. Osiris on yleensä kiinnostunut seurailemaan kodin askareita ja vahtimaan että tulee hyvää jälkeä.

Imuri kaivetaan esiin kerran viikossa ja se ei pelota kumpaakaan kissoistamme. Lähinnä sen ääni ärsyttää ja kissat menevät keittiön pöydän alle tuolille makaamaan ja tarkkailevat tilannetta sieltä. Jos (ja yleensä kissaperheessä kun) imuroinnissä vierähtää pidempi tovi karvoja sohvasta yms. imuroidessa, saattavat Osiris ja Isis osallistua imuroinnin loppuvaiheessa hyökkäilemällä tuon jännän laahaavan kapineen kimppuun. :)

Osiriksen tapana on myös toimia virallisena valvojana tässä päivittäisessä, kissoille tärkeässä siivoustoimenpiteessä. Aina kun laatikosta nostetaan kansi päältä Osiris syöksyy kiireesti paikalle puskemaan kättäni ja kerjäämään huomiota. Tämä tapahtuu lähes aina, vaikka herra olisi parhaillaan nukkumassa kiipeilypuun ylätasollakin. Sen jälkeen Osiris asettuu tarkkailuasemiin ja katsoo että jäljestä tulee hyvää eikä mitään likaisia murusiakaan jää huomaamatta. Välilä pitää myös tassulla hiukan auttaa. Hui, olipa meillä pöllyävä hiekka käytössä, taas yksi miljoonannesta mikrohiekkakokeilusta jonka jälkeen palattiin samaan vanhaan isorakeiseen hiekkaan. Tämä piti kyllä lupauksensa kulkeutuvuuden suhteen, eli kulkeutui huomattavasti vähemmän kuin muut kokeilemamme mikrohiekat, mutta se pöly...!(Kuva on otettu joulun alla kun meinasin aiemmin jo tästä hassusta(?) tavasta kirjoittaa).

Synttärityttö

2011-02-12T18:37:00.002+02:00

Meidän rakas, kaunis Isis-neitimme täyttää tänään 12.2. jo 2-vuotta! Onnea!

Syntymäpäivää on juhlittu syömällä herkkuruokaa (mm. aamulla Almo Naturen lohta herkkuraksuilla höystettynä) sekä leikkimällä tällä Isiksen synttärilahjaksi saamalla huiskulla. (Huisku ei ollut kovin laadukas ostos kun heti ensimmäisellä käyttökerralla sulkia irtosi). Lisäksi sylissä on pörrätty ahkerasti ja rapsutuksia ansaittu. Illalla vielä herkutellaan kissanminttunapeilla ja muilla kaapista löytyvillä herkuilla.

Niin se aika vaan menee, tuntuu että olisi ollut kuin eilispäivä kun kävimme hakemassa Isiksen kotiin emonsa hoivista. Isis palvelusväkineen lähettää lämpimät onnittelut kaikille kuudelle sisarukselleen! Erikoisterveiset siniselle siskolle Liisille sekä tietysti Emma-emolle ja Helmi-mummolle Lumihelmen kissalaan!

Eurooppalaisia sukulaisia

2011-02-08T22:34:00.000+02:00

Liityin tämän vuoden alusta myös Suomen Rotukissayhdistykseen ja tänään oli postilaatikkoon tupsahtanut SUROKISSA:n eli yhdistyksen jäsenlehden viime vuoden viimeinen numero. Yllätykseksi lehden mukana tuli seinäkalenteri, missä eurooppalaiset olivat päässeet joulukuun roduksi.

Sivulle oli päässyt tuttujakin, punatäplikäs komistus alemmalla rivillä on Kasperi eli SP FI*Feronian Quercus Borealis, Osiriksen enopuoli ja samalla pentuaikojensa toveri (asuu samassa kodissa Osiriksen emon kanssa).

Samaan juttuun voisinkin lainata vielä kuvat kissojemme vanhemmista, kun heitä ei ole tullut vielä esiteltyä. :)

Tässä on Tinka eli GIC FI*Kassilan Divine Dame, Osiriksen emo. Kuva Pekka Savolainen. Osiriksen eestiläisestä isästä Asgard Thor Dartista ei minulla ole kuvaa, mutta komea mustasavu eurooppalaisherra on kysymyksessä.

Kuvassa on Emma eli FI*Kassilan Etevä Emäntä, Isiksen emo. Kuva Heikki Siltala.

Ja tässä on tietenkin Isiksen isä Pörri, eli GIC FI*Kassilan Captain Coffee. Kuva Heikki Siltala.

Paras lepopaikka

2011-02-06T20:34:00.000+02:00

Niin?! Aiotko heittää meidät nyt pois tästä, vai? Mekin halutaan nukkua puhtaissa lakanoissa!

Käytöskukkaset

2011-02-02T16:46:00.001+02:00

Kissamme ovat ihania, mutta kuten varmasti useimmilla kissoilla, on Osiriksella ja Isikselläkin omat pahat tapansa. Tänään aamulla kun Osiris paukutti makuuhuoneen, missä palveluskunnan toinen jäsen vielä nukkui, ovea niin tuli mieleen kirjoittaa näistä varjoisammistakin puolista.

Osiriksen ärsyttävin tapa on siis satunnainen häiriköinti. Osiris on aamuvirkku ja kaipaa heti aamiaisen jälkeen jotakin toimintaa. Puoliunessa oleva palveluskunta ei aina ole virkeimmilään aamutuimaan, joten silloin herra hakee huomiota esimerkiksi juuri paukuttamalla ovia. Samoin viikonloppuisin Osiriksen vatsa ei aina ole samaa mieltä palveluskunnan unentarpeen kanssa, vaan yleensä viimeistään kahdeksan jälkeen alkaa oven raapiminen ja paukuttaminen tehostettuna huutamisella. (Meillä kissat eivät siis pääse makuuhuoneeseen öisin, koska kokemuksen mukaan herätyksiä olisi silloin tiedossa pitkin yötä). Toki välillä Osiriksellekkin maittaa pidemmät aamu-unet, mutta hänellä on tehokas keino saada tällä tavallaan ainakin negatiivista huomiota osakseen. Paras tietysti olisi jos häiriköintiä ei huomioisi lainkaan, mutta helppoa ei sekään ole. Muuten Osiris onkin aika kiltti poika, mitä nyt silloin tällöin keksii Isiksen kanssa jotakin tuhoja tehtäväkseen.

Isis taas ei osallistu häiriköintiin eikä raavi ovia, vaan istuu ihmeissään vieressä katselemassa mitä toinen oikein möykkää. Isiksellä sen sijaan on tapana nakerrella paikkoja, meiltä löytyy muun muassa useita pureskeltuja kännykkälaturinjohtoja ja keittiöpyyhkeissä on pieniä hampaanreikiä. Olen katsellut että Isis tosiaan kiipeää pöydälle ja alkaa järsiä reikiä pyyhkeisiin. Onneksi tämä ikävä tapa on vähentynyt viimeaikoina, olisiko sitten iän karttuessa tapahtunut aikuistumista tai jotain siihen suuntaan.

Kesäksi kuntoon?

2011-01-31T19:58:00.000+02:00

Meillä pojat tekevät tosissaan töitä tullakseen kesäksi kuntoon. Osiriksella tosin on pieniä haasteita kuntopyörän kanssa... Kun on saanut säädöt kuntoon, pitäisi hypätä satulalle ja tassutkaan ei yletä polkimille. :/

Tytöt sen sijaan tyytyvät tarkkailemaan tilannetta ja tekemään hyviä suunnitelmia kuntoilun suhteen.

Hiirestäjät

2011-01-25T20:52:00.000+02:00

Meillä on joulusta saakka oltu pienten karvaisten hiirien lumoissa. Veljen perheeltä tuli kissoille lahjaksi yksi karvainen pikkuhiiri, joka päihitti kaikki muut lahjalelut ja sai parivaljakon ihan villiksi! Itse en ole tullut tälläisiä hiiriä hankkineeksi, koska niiltä irtoaa helposti silmät yms. ja lisäksi ajattelin että niistä eivät välittäisi. Väärässä olin. Lahjahiireltä on kyllä jo silmät ja häntä kadonneet, joten tilasin ruokien mukana lisää hiiriä. Niissä ei ollutkaan yhtä aidon tuntuinen karva mutta yllättäen kelpasivat vähintäänkin yhtä hyvin. Molemmat tykkäävät näistä, mutta Isis noutaa niitä koko illan ja kulkee hiiri suussa naukuen, kun on niin innoissaan. Yöksi ne on laitettu piiloon jotta hiirestäjät saavat hetken lepotauon...

Terapiaa

2011-01-22T20:46:00.000+02:00

Joululahjaksi saamamme kirkasvalolaite on ilahduttanut myös perheen karvaisia jäseniä. Erityisesti Osiriksella on tapana hypätä pöydälle valohoidosta nauttimaan heti kun valaisin laitetaan päälle. Pimeinä aikoina kissallekkin tekee hyvää saada hieman lisävaloa. Yritin ikuistaa tämän aamuisen valoterapiahetken kameralla mutta kuvista ei sitten tullut julkaisukelpoisia. :)

Tällä viikolla Osiris on saanut myös muunlaista terapiaa, keskiviikkona herra vietti päivän Felinassa, missä häneltä mm. poistettiin hammaskiveä ja kiillotettiin hampaat. Yllättäen lääkäri kertoi että Osirikselta puuttuu yksi hammas, eli se on pudonnut johonkin itsestään. Onneksi siitä ei kuitenkaan ole haittaa. Kävin sitten töiden jälkeen hakemassa jo herännen ja tolkuissaan olevan kissan kotiin. Kyllä nyt kelpaa näyttää hohtavan puhtaita hampaita!

Ikävä kyllä hammaskiveä tuntuu Osirikselle kertyvän, vaikka hampaita harjataankin. Ilmeisesti ei sitten tarpeeksi usein, joten nyt täytyy aktivoitua asiassa. Valitettavasti Isiksenkin suussa näyttää uhkaavasti siltä, että keväällä on odotettavissa sama homma neidille.

Jo vihertää

2011-01-16T15:47:00.000+02:00

Kirjoitin aiemmin kasvitilanteestamme, mikä on siis ollut lähes olematon viime vuosina. Jouluksi tuli hankittua muutama kasvi, mistä ei lukemani perusteella ole kissoille haittaa vaikka niitä päätyisivätkin maistelemaan. Joulukukat selvisivät joulunajasta lähes vahingoittumattomina ja niistä menossa mukana on vielä muutama. Viime päivinä kissojen vihreän himo on yltynyt, kun huomasivat että loppiaisena kaivettiin esille tutut ruukut, mihin on aina kauraa laitettu kasvamaan heitä varten. Kaura tuntui vaan itävän kovin hitaasti ja huonosti tällä kertaa, joten pikkuiset hortonomit ovat keksineet sitä odotellessaan muuta pureskeltavaa ja joulukukat on kärsineet. Piikikkäämmät kaktukset on edelleen saaneet olla rauhassa, eikä ihme...

Viikon mittainen tuskallinen odotus palkittiin vihdoin ja viimein hieman kitukasvuisella ruohokylvöksellä, mutta hyvin tuntuisi maistuvan!

Kissakuvahaaste 146: Kissa ja lapsi

2011-01-14T19:57:00.000+02:00

Vuoden ensimmäisen kissakuvahaasteen aiheen huomatessani muistui mieleeni noin vuoden takainen lauantai, kun kummipoikamme oli meillä kyläilemässä ja hänestä tuli otettua muutama kuva Isiksen kanssa. Sekä lapsi että kissa ovat siis kuvissa noin 1-vuotiaita. Osiris ja Isis ovat tavanneet pieniä lapsia viimeisten vuosien aikana harvakseltaan ja eivät tunnu arastelevan heitä juurikaan. Tai no, Osiris ei oikein vierailijoista välitä muutenkaan vaan on mielummin omissa oloissaan silloin, mutta lapsien kyläillessä hänenkin mielenkiintonsa on joskus herännyt ja poika on tullut kurkkimaan makuuhuoneen ovelta mitä oikein tapahtuu. Meillä ei nimittäin ole lapsia varten leluja, joten lapset yleensä suuntaavat kissojen lelukopalle ja purkavat sen sisällön lattialle. Sekös kissoista on mukavaa, kun lelut kilisevät ja kaikki otetaan kerralla esille. Isis on lapsivieraista yleensä kiinnostunut ja seurailee touhuja pienen välimatkan päästä. Onpa hän käynyt puskemassakin pientä leikittäjää tai pitäisikö sanoa leikkijää.

Kummipojalla oli mukanaan tämä hienon vihreä taaperokärry, minkä kanssa hän silloin opetteli kävelemään. Isis ihastui kärryyn kovin ja käpertyi sinne nokosille.

Hupsista, tämähän lähti liikkeelle! "I trust you..."

... Kunnes vauhtia alkoi olla jo liiankin kanssa. :)

Happihyppelyllä

2011-01-06T19:32:00.000+02:00

Osiris ja Isis eivät ole juurikaan talviulkoilua harrastaneet, joskus olemme kevättalvella heidät ulos vieneet mutta silloin on vaan täristy kylmästä ja haluttu takaisin sisälle. Eurooppalaisen turkki on kuitenkin aika lyhyt. Tänään pakkanen oli täällä meillä laskenut lähemmäs nollaa ja kissoilla vaikutti olevan aktivoinnin puutetta, joten valjaat kaivettiin kaapista esille ja mentiin pienelle happihyppelylle lumiselle takapihallemme. Ovella kissat olivat vielä innoissaan häntä pystyssä menossa, mutta oven auettua laitettiin hieman jarrua päälle. Tällä kertaa silti menivät ihan itse pihalle saakka ja viihtyivätkin muutaman minuutin.

Isis tarpoo lumihangessa. Pihalla onkin aikamoiset kinokset, kun terassia on yritetty pitää lumesta puhtaana joten kaikki lumet on viskottu kinokseksi keskelle pihaa.

Joko mennään sisään? Isikselle tuli ensimmäisenä kylmä, kun viima heitti lunta päällekkin.

Osiris olisi viihtynyt pidempäänkin. Sillä on hauska tapa nuolla tassuja lumessa, kun ne siinä kastuvat.

Uusi vuosi ja vanhat(ko?) kujeet

2011-01-02T23:01:00.001+02:00

Iloista uutta vuotta 2011 kaikille! Vuosi on vaihtunut ja joulukin tuli ja meni, samoin Osiriksen ja Isiksen palveluskunnan talviloma. Kissoillehan se taitaa tarkoittaa loman alkamista, kun ihmiset eivät pyöri jatkuvasti ympärillä vaan he saavat lepäillä rauhassa! Vuorokausirytmi muuttuu siis heilläkin, kun aamiainen tarjoillaan klo 10:00 sijasta jo klo 06:00 ja aamukahdeksasta eteenpäin on taas vapaata oleilua ohjelmassa. Loman aikana kissat ovat olleet aktiivisimmillaan aamupäivällä ja nukkuminen on keskittynyt iltaan eli ohjelma menee siis kokonaan uusiksi.

Vuonna 2010 Osiriksen ja Isiksen elämässä ei ole tapahtunut mitään suurempia muutoksia, vaan tasaisesti on menty eteenpäin. Tosin Isiksen kanssa olemme käyneet näyttelyissä ja siitä tuloksena on neidille Premior-titteli. Aiemmin olimme käyneet kerran pentu -ja kerran nuorten luokassa hänen kanssaan. Niissä Isiksellä ei ollut mitään touhua vastaan, joten jatkoimme kastraattiluokkaan. Aluksi ilmoittauduimme värintarkastukseen, koska Isiksen pentuna hieno tiikerikuvio oli alkanut katkeilla ja aiemmin näyttelyssä oli tästä huomautettu. Väri vaihdettiinkin tiikeristä täplikkääksi kahden tuomarin toimesta tarkistusluokassa Rurokin näyttelyssä Pet Expossa huhtikuussa. Näyttely näyttelyltä Isis tuli kiukkuisemmaksi ja osoitti mieltään touhua kohtaan, joten haaveet näyttelyuran jatkosta on nyt toistaiseksi heitetty romukoppaan. Isis halusi kai sanoa, että ei ole kiinnostunut kansainvälisestä tittelistä vaan on tyytyväinen ihan vaan suomalaisena PR-naisena. :)

Tässä Isis on Rurokin näyttelyssä huhtikuussa, kuva Heikki Siltala. Näyttelyissä käyminen on ollut mukavaa ja on ollut hauska tutustua uusiin kissaihmisiin ja tietenkin kissoihin. Osirikselle ei myöskään ole näyttelyitä suunnitteilla lähiaikoina.

Mitä vuosi 2011 mahtaa sitten tuodakaan tullessaan kissarintamalla, jää nähtäväksi. Haaveissa olisi kissakaveri Osirikselle ja Isikselle, mutta siitä enemmän myöhemmin, sikäli mikäli asia tulee ajankohtaiseksi!

Leikkisissä tunnelmissa

2010-12-27T21:52:00.000+02:00

Osiriksen ja Isiksen sekä muunkin perheen joulu on sujunut perinteisissä ja rauhallisissa merkeissä. Kissoja on hemmoteltu juhlan kunniaksi herkkuruoilla ja he ovat saaneet lahjoja sekä tietysti leikkineet niillä. Sukulaisten luona on käyty kyläilemässä ja päinvastoin eli meillä on käynyt vieraita.

Joulupukki toi kissoille läjän leluja sisältäneitä paketteja, oli ilmeisesti havainnut että täällä on kilttejä kissoja ja intoutunut hommaamaan niitä jo hieman liiallisia määriä. Kun uusia leluja tulee paljon kerralla, ei enää tiedä millä leikkisi...

Yksi paketista paljastunut hittilelu on Cat Dangler Pole Bird, mikä on meillä jo toinen laatuaan. Ensimmäinen versio hauskuutti kissoja siihen saakka, kunnes siinä ei ollut enää yhtään sulkaa jäljellä. Osiriksella on yleensä tapana seurata vierestä Isiksen huiskaleikkejä, mutta tämä lelu on saanut hänetkin innostumaan.

Joulupäivänä kissat lähtivät mukanamme vierailulle ja kyläpaikassa heitä odotti myös paketti. Isiksen mielestä paketista löytyneet kuivatut kalat tuoksuivat varsin mainiolle. Hetken kalaa kummasteltuaan neiti päätti syödä sen jättäen pään ja pyrstön jäljelle.

Vierailut tuntuvat sujuvan kissoilta mainiosti ja uudet paikat pitää tutkia jokaista nurkkaa myöten. Osirista yleensä kotiimme tulevat vieraat jännittävät niin että täytyy ihan sohvan alle paeta, mutta kun hän itse lähtee kylään on mielenkiinto uusia paikkoja kohtaan niin suuri, että vieraammat ihmiset eivät jännitä ollenkaan!

Joulutervehdys

2010-12-22T22:32:00.000+02:00

Ruokalähetys

2010-12-19T18:09:00.001+02:00

Kuten monen muunkin kissan, myös Osiriksen ja Isiksen ruoat tilataan pääosin Zooplussalta Saksasta. Yhtä kertaa lukuunottamatta kaikki on mennyt hyvin, tilaukset on toimitettu joutuisasti ja ei ole tullut väärää tai rikkinäistä tavaraa eikä puuttunut myöskään mitään. Paitsi tietysti tölkit ovat olleet jonkin verran lommoilla, mutta lommoontuminen on nyt vähentynyt kun paketteihin on laitettu enemmän suojamateriaaleja. Paikallisen postin henkilökunta on jo oppinut, että paketin kanssa kannattaa tulla oven taakse heti klo 08:00, jolloin meillä yleensä on vielä kissojen palveluskuntaa paikalla ja ei tarvitse siten tehdä turhaa reissua painavan paketin kanssa. Niin ja autottomat palvelijat ovat tietysti tyytyväisiä kun ei tarvitse järjestellä paketille kyyditystä. Näin kävi myös eräänä aamuna tällä viikolla, mutta paketti ehdittiin ottaa lähempään tarkasteluun vasta viikonloppuna.

Joulukalenterin innoittamana päätin kokeilla ensimmäisen kerran tilausta firman suomalaiselta sivustolta ja tilauspäivänä luukusta löytyi tämä huikea Petteri (Puna?)kuono-lelu. Olihan siitä iloa ainakin pieneksi hetkeksi.

Tällä kertaa tuli tilattua lähinnä kissojen herkkuruokia Almo Naturea ja Feline Portaa yms. kun kaapissa oli vielä jäljellä perusvarastoa. Vakiotilattavamme Miamor ei nykyään meinaa maistua, vaan aiheuttaa ruoan peittelyä molemmissa kissoissa. Mukana tuli myös Sturdin kokoontaitettava matkavessa, mikä näyttää kyllä todella pieneltä, saattoi ehkä tulla tilattua vahingossa väärä koko. No, eiköhän tällekin jotakin käyttöä keksitä.

Pientä säätöä

2010-12-17T09:11:00.000+02:00

Blogimme on ollut aktiivisena vasta reilun kuukauden ajan ja heti tuli tarvetta pienelle säätelylle ulkonäön suhteen. Ylätunniste olikin jäänyt "hieman" keskeneräiseksi, joten se laitettiin uuteen uskoon. Siinä on kissasankareidemme lisäksi ihan oikeat Osiris ja Isis, nimittäin hieroglyfeinä eli muinaisessa Egyptissä käytetyllä kirjoituksella kuvattuna. Niin ja tosiaan, enää ei eletä Tyynenmeren aikavyöhykkeen ajassa. Kaikkea sitä jääkin huomaamatta tottumattomalta bloggaajalta...

Kissakuvahaaste 145: Kynttilät

2010-12-12T13:53:00.000+02:00

Osallistumme ensimmäisen kerran kissakuvahaasteeseen ja kyseessä on sopivasti vuoden viimeinen aihe, joka on kynttilät.

Isis asettui pöydälle kynttilöiden viereen päivänvalon aikaan, joten emme saaneet ikuistettua hämärää tunnelmaa. Meillä on käytössä turvalliset, kauniisti väreilevät led-tuikut, jotka näyttävät melkein aidoilta ainakin huurteisissa tuikkukipoissa. Poltamme välillä myös aitoja kynttilöitä, mutta yleensä vain silloin kun istumme itse vieressä vahtimassa kissojen touhuja. Viikset eivät vielä ole kärventyneet. :)

Isistä taisi kuitenkin kynttilöitä enemmän kiinnostaa meneillään oleva lahjojen paketointi ja paketointitarvikkeet.

Kissat ja kasvit

2010-12-06T19:04:00.001+02:00

Kotimme on nyt noin kahden vuoden ajan ollut lähes täysin kasviton. Vaikka en mikään viherpekalo olekaan, ehdin jo hieman kunnostautua viherkasvien hoidossa ja ne jopa elivät ja kasvoivat meillä. Olihan meille näitä kotia kauniisti elävöittäviä viherkasveja kertynytkin jo jonkinlainen kokoelma.

Mitä sitten tapahtui? Meille muutti musta pieni termiitti, joka sai meidät hankkiutumaan kasveista eroon melko pian. :D Ennen Osiriksen meille muuttoa adoptoin kaikki kissalle myrkylliset kasvit muualle, sillä en halunnut testailla mitä tapahtuisi jos pentu sattuisikin maistelemaan kasveja yksinäisten päiviensä ratoksi. Meille jäi muutama viherkasvi ja viimeisimmäksi suurehko Palmuvehka, josta pidin kovin ja jonka olin saanut kasvatettua näyttävän kokoiseksi ihan pienestä taimesta. Muutaman viikon meillä oltuaan Osiris keksi kasvin hauskuuden ja pöllytti multaa ruukusta lattialle (vaikka mullan päällä oli simpukankuoria). Kasviin ilmestyi myös pieniä hampaanjälkiä jatkuvasti, mutta siinä vaiheessa kun poika juoksi vauhdilla keskelle ruukkua ja hyppäsi sinne saaden kokonaisen paksun varren katkeamaan, silloin lähti viimeinenkin kasvi uuteen kotiin odottamaan sitä, että "kissa aikuistuu". :) Sitten tuli toinen pentu, Isis, ja vaikka kissat nyt ovat aikuisia ei edelleenkään ole mitään toivoakaan kasvien hankkimisen suhteen. Heti on pienet hammasrivistöt valmiina maljakon kimpussa jos joku erehtyy tuomaan meille kukkia kylään tullessaan. Siksi kukkamaljakot saavat koristaa lähinnä kylpyhuonettamme, johon kissoilla ei ole vapaata pääsyä. Rakas Palmuvehkani saa siis viettää onnellista elämää hoitopaikassaan jatkossakin.

Tässä on meidän uusi tulokas, kaktus. Mökillä totesin, että jostakin kumman syystä kissat eivät olleet kaktuksen kimpussa lainkaan, joten päätin testata vielä kerran onko mitään kasvia, minkä voisimme hankkia. Näin muutaman päivän kokemuksella kaktus on saanut olla ihan rauhassa. :) Isis on muutaman kerran bongattu hampaineen piikkikasvin kimpusta, mutta jostakin syystä homma on loppunut lyhyeen. Jos sai suuhunsa samanlaisen pistoksen kuin itse sain pelkästään kaktusta ruukkuun laittaessani, niin oppi varmasti että tuohon ei kannata koskea!

Joulu lähestyy kovaa vauhtia ja joulukukat ovat itselleni tärkeä osa joulutunnelmaa. Tietysti lähes kaikki joulukukat ovat myrkyllisiä, mutta on muutama myrkytönkin. Meillä on nyt muutamana vuotena ollut valkoinen Tulilatva, se on myrkytön. Tänä vuonna hankimme lisäksi Joulukaktuksen, myrkytön sekin. Joulu ei tule ilman Hyasinttia, joka kissoille on erittäin mykyllinen, mutta tuoksuu niin voimakkaalle että ovat pysyneet kaukana kasvista jo ihan tämän hajun vuoksi. Ja kasvi tietysti viedään kylpyhuoneeseen aina siksi aikaa, kun kissoja ei voi pitää silmällä. Näillä mennään! Edit. Tiedot kasvien myrkyllisyydestä ja myrkyttömyydestä perustuvat HUS:n Myrkytystietokeskuksen kasviluetteloon.

Lääkärin määräyksestä

2010-12-03T21:35:00.000+02:00

Ihanaa, ihanaa lihaa!

Vaihtelu virkistää

2010-11-28T20:52:00.000+02:00

Tämän viikonlopun vietimme "talonmiespuuhissa" vanhempieni talossa. Kissat olivat tietysti mukana ja nauttivat silmin nähden paikanvaihdoksesta. Isiksen mielestä ikävä kuljetuskoppaan meneminenkin unohtui heti, kun pääsi jo ennaltaan tuttuun, mukavaan paikkaan viikonloppuvisiitille.

Tuuleeks siellä alhaalla?

Odotas hetki mä hyppään siihen viereen!

Hetken kuluttua kuului murinaa kun Isis tuli alas jostakin sängyn alta löytämänsä villasukka suussaan. Villasukkafetissi!

Lämpöä ja unta

2010-11-21T16:41:00.000+02:00

Isis näyttää mitä kissa kaipaa kylmänä ja pimeänä marraskuisena sunnuntaina: lämpöä ja unta! Kaikki kissat eivät vaan taida mahtua näinkin rentoon asentoon kapean patterin päälle... Ei ainakaan eräs musta kaveri. Patteripeti olisi poikaa, tosin Isikselle kelpaa tämäkin vaihtoehto mainiosti.

Neiti Nirppanokka

2010-11-16T21:08:00.000+02:00

Isis on viime aikoina ollut todella valikoiva ruoan suhteen. Osiris on ollut jo jonkin aikaa erikoisruokavaliolla ja siitä syystä kissat ovat harjoitelleet eri tilassa ruokailua. Neidin ruokahalu on tämän johdosta vain huonontunut, ainoat ruoat mitkä häviävät kupista alta aikayksikön ovat raksut ja Almo Naturen tai Applawsin kana -ja kalapurkit. Edes raaka liha ei juuri innosta, saatikka sitten kaikki pateet ja kastikkeessa olevat märkäruoat. Niistä nuolaistaan pikkuisen ja loput jätetään kuppiin. Onneksi palvelusväki on keksinyt keinon millä saa edes hieman ruokaa menemään neidin kurkusta alas: lisätään märkäruoan sekaan muutama raksu ja hupsista vaan, samalla katoavat molemmat laadut kupista.

Välienselvittelyä

2010-11-12T23:26:00.000+02:00

Osiriksella ja Isiksellä on tällä viikolla ollut ilmassa pientä tarvetta selvitellä välejään. Kissathan ovat olleet parhaat ystävykset heti toisesta päivästä alkaen, mutta välillä tuntuu olevan kausia jolloin painimatsit näyttävät palvelusväen silmissä rankemmilta ja kuulostaa että ääntäkin joudutaan painimisen lomassa korottamaan...

Seuraavassa hetkessä kuitenkin ollaankin näin. Yritä nyt sitten ymmärtää mistä kenkä puristaa, vai onko kyse vain riehakkaammista leikeistä. :)

Suut puhtaiksi

2010-11-10T21:24:00.000+02:00

Kissojen hampaiden hoito on asia, minkä omistajat tuntuvat lukemani perusteella hoitavan mitä erilaisimmilla tavoilla. Meillä on kokeiltu mm. Virbac vet Aquadent -nimistä veteen sekoitettavaa liuosta, jonka luvataan estävän plakin ja hammaskiven syntymistä sekä raikastavan hengitystä. Tämän aineen kanssa ”ongelmaksi” muodostui se, että kissamme juovat niin vähäisiä määriä vettä että en uskonut että aine voisi juurikaan vaikuttaa. Tämä hintavahko pullo sitten unohtui kaappiin muutamaksi kuukaudeksi ja olikin jo ehtinyt sillä aikaa ohittaa parasta ennen-päiväyksensä. Sillä lailla! Kissojemme vähäinen juominen johtunee siitä, että he syövät lähinnä kosteita ruokia ja hyvin vähän raksuja. Osiris ei söisi raksuja mielellään ollenkaan, Isis taas himoitsee niitä ja saakin siten pienen määrän kuivaruokaa muutamia kertoja viikossa. Raksuilla en myöskään usko olevan vaikutusta hampaiden kuntoon, onhan sitä lihassakin tekemistä kissan hampaille. Hampaita ajatellen meillä oli aiemmin Royal Canin Oral Sensitive 30 –merkkisiä raksuja, mitkä on sittemmin vaihdettu enemmän lihaa sisältäviin vaihtoehtoihin. Paras keino hampaiden hoitoon lienee kuitenkin ihan perinteinen hampaiden harjaaminen.

Hammastahnana meillä on käytössä tämä Virbacin kalanmakuinen tahna sekä samaan sarjaan kuuluvat harjat. Tahna on kissojemme mielestä todella maistuvaa ja siksi toimenpiteestä ei ole muodostunut epämiellyttävää. Harjatkin on todettu hyviksi, sopivat paremmin käteen kuin sormiharjat ja ovat pehmeämpiä kuin meillä testissä olleet sormimallit. Hammaspesulle, mars!

Marraskuun aurinko

2010-11-07T15:36:00.000+02:00

Tähän aikaan vuodesta harvinaisten auringonpilkahdusten innostamana Osiris oli siirtynyt keittiön pöydälle auringonpalvontaan. Sunnuntai!

Yawn!

Ei nimi miestä pahenna...

2010-11-05T20:01:00.000+02:00

... Mutta paljon se kertoo. :) Miten nämä pienet, jumalaiset olennot sitten ovat saaneet nimensä?

Osirista oli kutsuttu kasvattikodissaan Kekeksi ja rekisterinimestäkään ei kovin selkeästi ainakaan ollut lempinimeä keksittävissä. Kissan uusi palveluskunta päätti siis keksiä pojalle aivan uuden, omanlaisen kutsumanimen. Tuon pienen, arvoituksellisen mustan otuksen tavattuamme tiesimme, että nimeksi ei sovi huumoripitoinen tai kovin tavanomainenkaan kissan nimi. Toinen osapuoli palveluskunnasta ehdotti nimeksi H.P. Lovecraftin luomaan Cthulhu-mytologiaan perustuvasti Kaaos-nimeä (Crawling Chaos Nyarlathotep). Omasta mielestäni Kaaos-nimi ei kuvastanut Osirista tarpeeksi mutta jotakin egyptiläistä säväytettä nimeen piti löytää. Osiris-nimi taas tuntui tälle pienelle pojalle sopivalta. Osirishan oli muinaisegyptiläisten mahtavimpana pitämä jumala, Manalan (kuolleiden maan), kasvillisuuden ja hedelmällisyyden jumala.

Tässä juuri uuteen kotiinsa muuttanut hieman päälle 12-viikkoinen Osiris.

Kun etsimme Osirikselle naaraspentua kaveriksi, oli meillä jo pieni aavistus siitä mikä voisi tulla tytön kutsumanimeksi. :) Toki päätimme asian vasta tavattuamme Isiksen ensimmäisen kerran ja nähtyämme että nimi sopisi tytölle. Isiksen rekisterinimen mukaisesti tyttöä olisi voinut kutsua myös Gloriaksi, mikä onkin kiva nimi, mutta tässä tilanteessa Isis istui perheeseen paremmin. Isis taas oli egyptiläisten äitijumala, jota ihailtiin hänen täydellisyytensä vuoksi.

Tässä noin 4-viikkoinen Isis tulevan palvelijansa sylissä ensimmäisellä tapaamiskerralla.

Tästä onkin helppo päätellä, että Egyptin mytologiaan liittyvät asiat kiinnostavat palveluskuntaa. Samoin kissaroduista eurooppalaisen lisäksi nykyisin kiinnostaa paljonkin egyptinmau.

Kissat esittäytyvät

2010-11-03T20:58:00.000+02:00

O: Kurnau! Nimeni on Kassilan Famous Feline eli tuttavallisemmin Osiris. Synnyin elokuussa 2008 Helsingissä ja meitä oli yhteensä neljä somaa vauvaa. Muutama viikko ennen luovutusikään tuloani sain kotiini vieraita. Nämä samat vieraat tulivat sitten takaisin parin viikon kuluttua ja muutin heidän kanssaan Espooseen isänpäivän tienoilla 2008. Olen siis ehtinyt jo miehen ikään ja kokoakin minulle on ihan mukavasti kertynyt. Luonteeltani olen oikea seuramies (ainakin oman väen kesken, vieraista en pidä ollenkaan paitsi "mummo ja pappa" ovat mukavia!). Osallistun kaikkiin talon puuhiin ja juttelen päivän tapahtumista pienellä äänelläni. Tykkään leikkiä itsekseni omilla leluillani, lempileikkini onkin madostaminen: kannan villaista matoa suussani ympäri asuntoa, vien sen vaikkapa sängyn reunalle ja ihmettelen kun se meinaa pudota sängyn taakse. Uusin hittileluni on laserhiiri, joka meille vihdoin ja viimein tilattiin ruokien mukana Saksasta. Juoksen punaisen pisteen perässä niin pitkään että on pakko hengähtää! Olen muutenkin aikamoinen saalistaja luonteeltani. Pidän kovasti myös korkeista paikoista, tilaisuuden tulleen hyppään heti kaikkien kaappien päälle mihin vain on mahdollista hypätä. Samoin piiloleikit inspiroivat minua kovasti. Hauskinta on tietenkin painiminen "pikkusiskoni" Isiksen kanssa.

I: Olen Isis eli viralliselta nimeltäni PR Kassilan Global Gloria. Synnyin Maskussa helmikuussa 2009 ja minulla oli peräti kuusi sisarusta, joten vipinää riitti heidän kanssaan leikkiessä! Olen kuullut että parhaalla kaverillani Osiriksella oli alkanut päivät käymään hieman pitkiksi ja yksinäisiksi ainoana kissana elellessään, joten hänelle oli tuolloin kaveri tilauksessa. Niinpä palvelusväkeni bongasikin meidät pentulistalta ja ajelivat meitä tapaamaan pitkän matkan takaa. Minä olin tietenkin pennuista kaikista suloisin joten niin sitten sovittiin, että muuttaisin toukokuussa mustan pojan Osiriksen kaveriksi Espooseen. Näin tapahtuikin ja ensimmäisen illan ihmettelyn ja sähinöiden jälkeen olimme jo parhaita kavereita. Olenkin varsin reipas ja välitön nuori neiti. Viihdyn varsinkin näin kylmään aikaan paljon patterien päällä loikoilemassa ja tarkkailemassa tilannetta. Usein saan oikeita hellyyden puuskia ja hyppään heti ihmisten syliin kun ehtivät sohvalle istahtaa. Olen myöskin aikamoinen "leipuri"! Eniten pidän huiskaleikeistä ja vaadin että saan juosta huiskan perässä kunnes huohotan. Välillä kuulun mimmiliigaan ja potkin itsekseni jalkapalloa. Näyttelyissäkin olen käynyt sen verran, että olen nykyisin PR-nainen! Pienenä siellä olikin ihan kivaa, mutta nyt kastraattiluokkaan osallistuessani olen kyllä palvelusväelle ja tuomareillekkin muistanut ilmoittaa mielipiteeni kyseisestä touhusta, en pidä vieraiden kissojen hajuista ollenkaan. Nyt vihdoin asia on mennyt jakeluun ja olen toistaiseksi näyttelytauolla.

O & I: Palvelusväkemme on jo pidemmän aikaa seurannut muita kissablogeja ja meinasi jo reilu vuosi sitten aloittaa kirjoittamaan meidän kuulumisiakin tänne, mutta ei sitten kirjoittanutkaan mitään! Kysyimme että eikö meistä muka ole mitään kerrottavaa?! No onhan meistä ja koitetaan uudestaan josko homma tästä lähtisi käyntiin... Jatkossa saa kyllä kirjoittaa omilla sanoillaan!